Siinä se nyt meni -siunattu kuukausi on ohi. Jälleen kerran sama tunne loppusuoralla... juurikun tähän alkoi tottua niin kuukausi on jo vierähtänyt. Mielenkiintoista kuinka sitä onkin sopeutuvainen kun vaan tarpeeksi tahtoo :) on tärkeää ymmärtää miksi paastoaa ja mitä muuta paasto on kuin syömisestä ja juomisesta luopumista, minulle se on arkielämän hidastamista, koraanin opiskelua, itsensä tutkiskelua ja kehittämistä, sekä hyvien tekojen tekemistä.
Tuntuu jo ihan mukavalle palata normaaliin päivärytmiin, tämä kuukausi kun on ollut yöelämä painotteista, ainakin minulle. Joka yö olen valvonut ainakin aamunkoiton rukoukseen (Fajr) saakka, joka on ajoittunut tämän kuukauden aikana klo 02 ja 03 välille. Kylläpä sitten aamulla on nukuttanutkin pidempään... vaikkakin aamu-uninen olen muutenkin :) Alkuun voi myös tuntua oudolle syödä päiväsaikaan, aikaisempina vuosina on kestänyt ainakin viikon paaston jälkeen kun pitää ihan muistuttaa itseään että hei, nyt saa syödä vaikka onkin valoisaa...
Lasten koulunaloitus kuukauden puolessa välissä palautti jo osittain arkirutiinit meidän perheeseen ja samalla verotti myös keskittymistäni koraanin opiskelusta. Lupasin kertoa kuinka opintotavoitteiden kanssa sujui, tässä siis lopputulema: 5 uuden suuran (koraanin luku) ulkoa opiskeluissa pääsin aika lähelle tavoitetta - 4 tavoitteeksi asetetuista menee jo aivan sujuvasti ja sain uutta potkua näitten myötä myös rukouksiin. Uudet suurat tuovat vaihtelua päivittäisiin rukouksiin. Jokaisen rukouksen kahdessa ensimmäisessä raka'ahssa (raka'ah = rituaalirukouksen osa) tulee lausua avauksen suuran (koraanin ensimmäinen luku) lisäksi myös jokin toinen koraanin luku. Viimeinen ja tavoitteistani vielä uupuva on niiniköyden suura, jonka osaan jo lähes ulkoa mutta jostain syystä sen ulkoa oppiminen tuottaa minulle suurempaa päänvaivaa kuin muut neljä opettelemaani, joten en ihan ehtinyt saada sitä haltuun. Jos luoja suo niin opin myös tämän lähiaikoina ja voin näin tyytyväisin mielin jatkaa seuraavaa opintoprojektia kohti :)
Tänä iltana nautittiin viimeisen paastopäivän iftar-ateria lähes yhtä hartaissa tunnelmissa kuin ensimmäinen paastokuukauden alussa. Lapsetkin tunnelmoivat mukavasti menneen kuukauden muistoja aterialla ja selkeästi oli aistittavissa yhteinen saavutuksen tunne :) koko perhe on jakanut paastokuukauden poikkeavan elämänrytmin ja uskonasioista on keskusteltu enemmän. Yhteiseen aikaan ja keskinäisen sovun vaalimiseen on pyritty panostamaan tänä vuonna erityisen hyvin meidän perheessä - tämä on onnistunut vaihtelevalla menestyksellä ;-) mutta myös lapset panostivat tähän oikein hienosti ja olivat tyytyväisiä myös omaan suoritukseensa - tästä se lähtee... pienistä hyvistä teoista joilla on kuitenkin yllättävän iso merkitys.
Huomenna järjestetään Kuopiossa yhteinen eid-rukous, joka alkaa aamulla klo 9 :) huh siinä onkin aamuherätys tavoitetta kaiken tämän yökukkumisen jälkeen... Mutta on kyllä ehdottomasti niin ihana tapahtuma että hyppään sängystä innolla. On todella hienoa nähdä kaikki lähitienoon muslimit kokoontuneena samaan paikkaan, viime vuonna osallistuin ensimmäistä kertaa ja olin aivan äimistynyt - onko meitä tosiaan näin paljon :D Naisten puolella oli tupa täynnä ja iloinen tunnelma... kuten varmaan tänäkin vuonna - jos luoja suo.
Jätän eletyn paastokuukauden taakseni haikein ja kiitollisin mielin. Paastopäivät olivat melko pitkiä tänä vuonna, mutta onneksi omalta kohdaltani sujuivat melko kivuttomasti ja nautin paastoamisen tunteesta ja kaikesta uudesta mitä tämä kuukausi toi tulessaan. Mieli toivoa täynnä että Allah hyväksyy kaikkien muslimien paaston ja rukoukset, sekä hyvät teot - toivotan kaikesta sydämestäni EID MUBARAK <3 !!!
Tuntuu jo ihan mukavalle palata normaaliin päivärytmiin, tämä kuukausi kun on ollut yöelämä painotteista, ainakin minulle. Joka yö olen valvonut ainakin aamunkoiton rukoukseen (Fajr) saakka, joka on ajoittunut tämän kuukauden aikana klo 02 ja 03 välille. Kylläpä sitten aamulla on nukuttanutkin pidempään... vaikkakin aamu-uninen olen muutenkin :) Alkuun voi myös tuntua oudolle syödä päiväsaikaan, aikaisempina vuosina on kestänyt ainakin viikon paaston jälkeen kun pitää ihan muistuttaa itseään että hei, nyt saa syödä vaikka onkin valoisaa...
Lasten koulunaloitus kuukauden puolessa välissä palautti jo osittain arkirutiinit meidän perheeseen ja samalla verotti myös keskittymistäni koraanin opiskelusta. Lupasin kertoa kuinka opintotavoitteiden kanssa sujui, tässä siis lopputulema: 5 uuden suuran (koraanin luku) ulkoa opiskeluissa pääsin aika lähelle tavoitetta - 4 tavoitteeksi asetetuista menee jo aivan sujuvasti ja sain uutta potkua näitten myötä myös rukouksiin. Uudet suurat tuovat vaihtelua päivittäisiin rukouksiin. Jokaisen rukouksen kahdessa ensimmäisessä raka'ahssa (raka'ah = rituaalirukouksen osa) tulee lausua avauksen suuran (koraanin ensimmäinen luku) lisäksi myös jokin toinen koraanin luku. Viimeinen ja tavoitteistani vielä uupuva on niiniköyden suura, jonka osaan jo lähes ulkoa mutta jostain syystä sen ulkoa oppiminen tuottaa minulle suurempaa päänvaivaa kuin muut neljä opettelemaani, joten en ihan ehtinyt saada sitä haltuun. Jos luoja suo niin opin myös tämän lähiaikoina ja voin näin tyytyväisin mielin jatkaa seuraavaa opintoprojektia kohti :)
Tänä iltana nautittiin viimeisen paastopäivän iftar-ateria lähes yhtä hartaissa tunnelmissa kuin ensimmäinen paastokuukauden alussa. Lapsetkin tunnelmoivat mukavasti menneen kuukauden muistoja aterialla ja selkeästi oli aistittavissa yhteinen saavutuksen tunne :) koko perhe on jakanut paastokuukauden poikkeavan elämänrytmin ja uskonasioista on keskusteltu enemmän. Yhteiseen aikaan ja keskinäisen sovun vaalimiseen on pyritty panostamaan tänä vuonna erityisen hyvin meidän perheessä - tämä on onnistunut vaihtelevalla menestyksellä ;-) mutta myös lapset panostivat tähän oikein hienosti ja olivat tyytyväisiä myös omaan suoritukseensa - tästä se lähtee... pienistä hyvistä teoista joilla on kuitenkin yllättävän iso merkitys.
Huomenna järjestetään Kuopiossa yhteinen eid-rukous, joka alkaa aamulla klo 9 :) huh siinä onkin aamuherätys tavoitetta kaiken tämän yökukkumisen jälkeen... Mutta on kyllä ehdottomasti niin ihana tapahtuma että hyppään sängystä innolla. On todella hienoa nähdä kaikki lähitienoon muslimit kokoontuneena samaan paikkaan, viime vuonna osallistuin ensimmäistä kertaa ja olin aivan äimistynyt - onko meitä tosiaan näin paljon :D Naisten puolella oli tupa täynnä ja iloinen tunnelma... kuten varmaan tänäkin vuonna - jos luoja suo.
Jätän eletyn paastokuukauden taakseni haikein ja kiitollisin mielin. Paastopäivät olivat melko pitkiä tänä vuonna, mutta onneksi omalta kohdaltani sujuivat melko kivuttomasti ja nautin paastoamisen tunteesta ja kaikesta uudesta mitä tämä kuukausi toi tulessaan. Mieli toivoa täynnä että Allah hyväksyy kaikkien muslimien paaston ja rukoukset, sekä hyvät teot - toivotan kaikesta sydämestäni EID MUBARAK <3 !!!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti